Ran Lahavin mukaan avoimuus itseämme laajemmalle todellisuudelle on viisauden ydin. Mitä on tällainen avoimuus?

Avoimuuteen kuuluu vastaanottavaisuus vaikutteille. Tämä ei välttämättä tarkoita kaikkien ideoiden kritiikitöntä hyväksymistä vaan valmiutta asioihin, jotka saattavat muuttaa meitä ja ehkä tehdä meistä vieraita nykyiselle minällemme. Jokin kirjoitus, ele tai luonnonilmiö voi herättää meissä uudenlaista ymmärrystä, joka saa meidät ajattelemaan, asennoitumaan ja toimimaan toisin.

Monet tavanomaiselle, automaattiselle minuudellemme vieraat vaikutteet ovat jo meissä ja puhuvat meille. Äänet eivät vain pääse esiin vahvojen egomekanismien puristuksessa.

Avoimuus vastaanottavaisuutena edellyttää puhdasta tilaa psyykkisten mekanismien hallitsemassa elämässä - ajatusten, asenteiden ja tunteiden kaavoissa ja tottumuksissa. Tätä tilaa voidaan nimittää hiljaisuudeksi. Ilman hiljaisuutta elämä on toistoa ja toiston myötä kyllästymistä, joskus myös epätoivoa.

Vastaanottavaisuus voi olla myös tiedollista. Avoimuuteen kuuluu tuntu siitä, että tietämämme maailma on mitättömän pieni. Sulkeutunut uskoo jo tietävänsä suunnilleen kaiken, mitä pitää tietää.

Avoimuus on irrottautumista egoon liittyvistä toiveista ja vaatimuksista. Itsekeskeisyys, ylenmääräinen kiertyminen itseen, merkitsee sulkeutuneisuutta, jossa maailma on minulle ja minua varten. Todellisuus on silloin kiinnostavaa vain siinä määrin kuin sitä tarvitaan toiveideni toteutumiseen: suodatan maailmasta pois kaiken muun paitsi tämän kapean viipaleen. Itsekeskeinen puuhailu omien tavoitteideni ja suunnitelmieni parissa tuo usein mukanaan huolta ja ahdistusta. Maailma saattaa tuntua uhkaavalta. Minun täytyy päästä eroon omista ongelmistani - ei välttämättä ratkaisemalla niitä vaan avautumalla, menemällä mukaan, antamalla maailman vaikuttaa. Avoimuus on syvempää kosketusta itsemme ja maailmankuvamme ulkopuolella olevaan todellisuuteen.

Pelkästään avoimuuteen perustuva käsitys viisaudesta on aika yksipuolinen, koska kyllähän ihmisen pitää huolehtia myös omista asioistaan ja ratkaista mahdollisia ongelmiaan. Näkemys on myös melko abstrakti siinä mielessä, että siinä ei sanota, mille pitäisi olla avoin ja mitä resonoida. Se on kuitenkin hyödyllinen muistutus avoimuuden hyveestä.